http://www.imdb.com/title/tt1217613/
Katastrofi, peukalo alas

Toistuvista uhkauksistaan huolimatta Roland Emmerich ei koskaan toteuttanut aina silloin tällöin puheenaiheeksi noussutta "ID4EVERiä", eli jatko-osaa Independence Daylle ennen vetäytymistään katastrofielokuvagenrestä. Niinpä H.G. Wellsin muinaisesta Maailmojen sodasta inspiroituneeseen katastrofifiktioon jäi muiden toimijoiden täytettävissä oleva aukko, ja poislukien operoivan thetanin ihmeelliset seikkailut, ID4:n henkinen jatko-osa (tai muotitermeillä operoidaksemme, re-imagining) on täällä, vain 15 vuotta originaalin jälkeen.

Toisin kuin ID4, joka nolostutti vain hetkittäin ollen noin muutoin (etenkin pienessä hönössä nautittuna) sopivan pöhkö Boeingin Hornet-mainos ja Applen Mac-mainos (tai pikemminkin Windows-mainos: elokuvahan kuvasi täysin realistisesti, että kytkemällä Macin samaan verkkoon saa minkä tahansa tietojärjestelmän kaatumaan), tämä on silkka USA:n merijalkaväen rekrytointivideo. Koko pätkä on alusta loppuun samanlaista hellyttävää campia kuin kotoisen SA-INTinkin opetus- ja mainosvideot, aina käsikirjoitusta ja näyttelijätyötä myöten. Vain kertojanääni puuttuu.

Jossain olisi hälytyskellojen pitänyt soida, kun Michelle Rodriguezin jälleen kerran ruumiillistamansa ainoa roolihahmo on moniulotteisin ja ilmeikkäin kaikista. Aaron Eckhartilla onnistuu kuin ihmeen kaupalla pitämään ilmeensä tarvittavalla ummetusirvistyksellä ja miehen jämerät leukaperät riittäisivät yksinään päärooliin, mutta ymmärrän hyvin mitä hän tarkoitti sanoessaan haastatteluissa, että tämä oli "hauskin" elokuva  jota hän oli ollut tekemässä: minullakin olisi ollut naurussa pidättelemistä kuvauspaikalla. Muu osa kööristä on unohdettavia kliseepahvikuvia, joiden kaatumisetkin noteeraa lähinnä vain siksi, että ne mainitaan; nimiä ei jaksa muistaa, koska ei välitä.

Juonesta on turha edes alkaa, koska sen loogisia aukkoja ei pysty järjellä käsittämään. Mihin alienit ahtavat miljardeja kuutiokilometreja polttoaineekseen tarvitsemaansa vettä niin että valtamerien pinta ehtii laskea havaittavissa määrin? Miksi ne edes valtaavat maa-alueita jos ne tarvitsevat vain vettä? Miten paljon kreationistit ovat maksaneet käsikirjoittajille jotta ovat saaneet filmiin "asiantuntijan" horisemaan itsetarkoituksellisesti jotta nestemäistä vettä on maailmankaikkeudessa vain Maapallukalla (nykytieteen valossa sitä löytyy Aurinkokunnassakin useammalla Jupiterin ja Saturnuksen kuulla)? Miten allut ovat tänne sitten edes tulleet jos niillä ei kerran ollut nestemäistä vettä? Miksi eteen työnnetyn tukikohdan tuhoutuminen vaikuttaisi ilmaiskuun, jonka kohdealue ja aikataulu on jo sovittu etukäteen? Millä ilveellä alienit hautaavat Kheopsin pyramidin kokoisen komentokeskuksen LA:n viemäreihin muutamassa tunnissa niin että siitä ei näy jälkeäkään? Miten muka vaurioitunut helikopteri ei jaksaisi nousta ylös jos kyydistä poistetaan seitsemän nurmiporaa varusteineen, kun se kuitenkin jaksaa pysyä vaakalennossa nykykuormallaan? Miksi täysin laatikon muotoisesta lasermaalinosoituslaitteesta, joka ampuu kirkkaassa päivänvalossa näkyviä tähtiensotamaisia punaisia lasersäteitä, lähtee johonkin johtava käsivarren paksuinen virtajohto, ja mihin aparaattia edes tarvitsee GPS-ohjattujen tykistöohjusten (joista tosin elokuvassa käytetään "Copperhead"-nimeä, mikä viittaisi laserohjattuun tykinammukseen) kohdistamisessa? Miksi pyramidin kokoinen komentokeskus pystyy kyllä kohoamaan maan sisästä omin voimin mutta tarvitsee tuhat kertaa pienempiä lennokkeja hinaamaan itseään?

Loogisesti tietysti vihollisella pitää olla jokin heikkous, no sehän on se että sydän on vähän enemmän oikealla kuin ihmisellä! Onneksi tämä ei haitannut vihollisia siinä vaiheessa kun niihin pumpattiin lipastolkulla kuteja tai tiputeltiin käsikranaatteja syliin, mutta ihmisten saatua selville tämän salaisuuden voidaankin lähteä rynnäkkööön reteästi pistoolilla yhden käden otteella ammuskellen.

Niin, ja se shakycam. Joka ikisessä otoksessa - niissäkin joissa ei tarvitsisi - kamera tärisee yhden otoksen aikana enemmän kuin tästä haukutussa Bourne-trilogiassa yhteensä. Lopputuloksena edes normaalista dialogista - toiminnasta puhumattakaan - on vaikea mahdoton saada mitään selvää, ja itse aloin teatterissa potea liikepahoinvoinnin oireita jo parinkymmenen minuutin kohdalla. Koska kaupungin raunioita peittää valtava pölypilvi, päästään efekteissä halvemmalla ja saadaan tapahtumat tuntumaan entistä sekavammilta. Haukutaan nyt vielä pällin näköiset biomekaanisiksi kai tarkoitetut alienit, joiden huipputekniikkaan kuuluu mm. panssarivaunu jonka ainoa miehistönjäsen istuu ulkopuolella ja rattaat ja releet pyörivät iloisesti näkyvillä (ollen silti lähes voittamaton kunnes käsikirjoitus toisin sanoo).

Lopetus lupaa jatko-osaa ja tekijät ovatkin puhuneet piljoonasta Battle: markkina-alue spin-offista. Kokooja meitä niiltä varjelkoon. Itse asiasssa tulee mieleen, että edes The Asylumin aiheesta tekemä mockbuster Battle of Los Angeles ei voisi olla enää huonompi.

---

Erikoiskiitos teatteriversion suomikääntäjälle, joka ei totuttuun tyyliin ole jaksanut edes wikistä sotilasarvojen käännöksiä (tai katsonut edes kauluslaattoja). Lance corporal (korpraali) ja corporal (alikersantti - tämä on tosin yleinen moka) kääntyvät tekstissä molemmat sujuvasti korpraaliksi, staff sergeant (ylikersantti) ja first sergeant (ylivääpeli) molemmat ylikersantiksi, second lieutenant (vänrikki) ja lieutenant (luutnantt) molemmat vänrikiksi, jne.